Viikot poissa kotoota on aika iso miinus karppaustaki ajatellen, sillä pitkät päivät töissä ja illat kämpillä ovat välistä kova paikka. Tullu välistä hetkiä jolloin parit saunakaljat, roskaruoka ja napostelu ovat tuntuneet houkuttelevalta ajatukselta, sillä väkisinkin ruokavalio tahtoo jäädä vähän yksipuoliseksi, eikä kovin hienoja ruokia ehdi tai edes jaksa alkaa vääntämään. Ei sillä, että vaihtaisin nykyisen olon vanhaan ja sokeriseen. On vain huomannut sen, että kuten muutkin asiat, niin myös ruokavalio ja kokkaus saa uuden merkityksen, kun yhdessä tekee ja yhdessä nauttii.
Nyt viime aikoina olen iltojen iloksi saanut palautettua puntit ja uskon, että uudella elämäntavalla on iso merkitys siihen. Aikaisemmin ei jaksanu alkaa vääntää enään rautaa ko päivän painoi töitä(satunnaisia piikkejä lukuunottamatta:), mutta televisio ja syöminen olivat palkinto raatamisesta. Aika tyhmän tuntoinen oli tuokin ajattelu, mutta kai se piti itselle jotenkin selittää, sillä mielessä usein kummitteli pitkä salitausta aikaisemmilta vuosilta, kun kassalla pakkasi hiilareita pussiin. Joten vanha harrastus on erittäin tervetullut pitkiin iltoihin:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti